Pääskyset

Mummolan portaista nousee kuumaa, punamultaista ilmaa. Se on laiskaa ja hidasta. Tuntuu nenässä jos sen antaa nousta, mutta lähtee liikkeelle, kun siirtää katsettaan ja nenäänsä ja yrittää kuunnella pääskysiä.

Pihaanajajat astuvat autosta. Ovet iskeytyvät kiinni. Kämmenistä lähtee surullinen suhina, kun he pitävät itseään kädestä kiinni. Sora pyörii mustan kengän alla, huilaa pitkin tasaista pohjaa ja hyppii alamäkeen. Se törmäilee toisiin hiekanjyväsiin ja siitä lähtevä ääni kuulostaa pääskysistä kuin moukarilla lyötäisiin.

Joku puhuu portaitten päässä pääskysistä. Yskii ihmistä kurkkuunsa ja valkoisen paidan nappi värisee rintaa vasten. Se surisee ja sorjuu samaan tahtiin kuin sanat putoilevat. Ripset räpsyvät ja leuka nyökkää ja kaikki ovat tyytyväisiä, että joku puhuu vaikka ei sano mitään.

Kun portaita pyörittää peukalonkynnellä, maali ripsii irti ja puhaltuu tuuleen. Kaikki maali ei ole irti ja joskus se tuikkaa kynnen alle. Äkkinäinen sisäänhengitys. Pihaanajajat kuuntelevat ja niiden tasapainoelimissä värähtelee. Joku raaputtaa terassin valkeaa puuta ja siitä sihisee ruoholle luonnonvalkoisia lumihiutaleita, joissa on ruukkukukista pudonneita multarantuja. Muurahaiset nostavat hiutaleet olalleen. Joku niistä alkaa laulaa ja terassilla se kuulostaa siltä kuin metsä nojaisi eteenpäin.

Tuuli koskettaa korvannukkaa. Se puhaltaa niin kovaa, että hetkisen kuuluu vain pauhua. Sitten se liikkuu eteenpäin ja pauhu toisen korvassa kuulostaa kevyeltä. Joku lausuu latinankielisen sananlaskun, jota kukaan ei ymmärrä ja jota kukaan ei ymmärrä loukkaukseksi. Parempi puhua pääskysistä.

Niiden siivet halkovat ilmaa ja se kuroo itsensä umpeen niiden perässä. Jos ne lentävät pään ylitse, sen kuulee otsan hennoissa hiuksissa. Ne osaavat väistää pihan kuusia, vaikka puut kasvoivat sinne tänä aamuna. Ne kasvoivat niin nopeasti, että runko repesi irti ja retkahti pystyyn sata metriä siitä, missä ne olivat nuoruutensa viettäneet.

Ihmisen mittainen auto kääntyy pihatielle. Rengas kääntää hiekkaa, neulaset putoavat konepellille. Terassilla paperitollo rahisee nyrkissä ja polttaa sieraimissa. Hengitys tulee iskuissa ja yrittää nenän kautta ulos. Ei pääse, palaa takaisin, kasvaa palloksi kurkussa.

Lisätietoja tästä novellista

  • Kunniamaininta, Muuttuvat suomalaiset äänimaisemat -keruukilpailu 2015