Hyvä puhe on helpompi määritellä kuin suunnitella. Hyvä puhe on myös helpompi suunnitella kuin pitää.

Vuonna 2020 puhuin TEDxOulu-tapahtumassa luovuuden mittaamisesta ja tein puheestani paremman tässä artikkelissa avattujen vinkkien avulla. Katso puheeni Can You Hack Creativity with Data, lue vinkit ja tee omasta puheestasi vielä vaikuttavampi.

Jos tuskailet oman puheesi kanssa ja tarvitset pientä jeesiä, osta 11 tapaa aloittaa puhe -e-kirjanen, jossa on 11 valmista aloitusta, joiden kanssa pääset heti oikealle uralle.

Hyvän puheen alkulähteillä

Juhana Torkki kuvailee ansiokkaasti vakuuttavan puheen ominaisuuksia kirjassaan Puhevalta – Kuinka kuulijat vakuutetaan. Antiikin viisailta sanapainonsa lainaava Torkki antaa myös useita käytännön neuvoja, joita puhujat voivat soveltaa omaan puheeseensa.

Kokonaisen kirjan opit on kuitenkin vaikea viedä käytäntöön silloin kun puhe pitäisi oikeasti pitää. Kaikkien retoristen pallojen pitäminen ilmassa on hankalampaa kuin muutamalla pallolla aloittaminen.

Siksi keräsinkin Torkin mainioon kirjaan pohjautuvat opit iskulauseiksi, joista voit joko etsiä inspiraatiota omaan puheeseesi tai  käyttää niitä silmälaseina, joiden läpi voit arvioida jo valmista puhettasi.

Näin saat eniten irti tästä jutusta: selaile väliotsikot läpi, valitse omaan puheeseesi liittyvä teesi ja yritä soveltaa sitä omaan puheeseesi. Vie iskulause käytäntöön asti. Voit myös lukea ylioppilaan puheen vuodelta 2005, lukea lisää hääpuheista tai kuunnella puhevinkit Kertojan ääni -podcastistä.

Sponsoroitu

Sponsoroitu

Kuuntele myös puhevalmentaja Petri Eklundin vinkit paremmaksi puhujaksi kehittymiseen:

Määrittele puheesi kohdeyleisö ja tavoite

Heti aluksi Torkki kehottaa kirkastamaan nämä kaksi kysymystä:

1. Keille puhun?
2. Miksi puhun?

Kun tiedät näihin vastauksen, tiedät jo paljon paremmin, miten voit rakentaa hyvän puheen. Muista myös mennä tarpeeksi syvälle kysymyksilläsi. Aina syy ja yleisö eivät ole ne, mitkä tulevat ensimmäisenä mieleen.

Ylioppilaan puheen kuulee koko juhlaväki, mutta puhuja voi valita puheellensa tarkemman kohdeyleisön. Rehtori ja opettajat istuvat saman juhlan monta kertaa vuodessa, vanhemmat (parentes) rakastavat valkolakkisia isänmaantoivojaan (spes patriae) mutta he miettivät jo riittääkö kahvi koko juhlaköörille ja olisiko sittenkin pitänyt leipoa toinenkin hillakakku.

Kenelle ylioppilas siis puhuu? Niille, joille tilanne on ainutkertainen. Muille ylioppilaille.

Miksi hän puhuu? Mikä on ylioppilaan puheen tavoite? Ehkä hän haluaa viihdyttää, kiittää osapuolia, tiristää muutaman kyyneleen mummon silmäkulmasta? Hyvässä juhlapuheessa voi varmasti olla kaikki nuo elementit, mutta tavoitteeksi niistä ei vielä ole.

Puhuja määrittelee itse tavoitteensa mutta tässä muutama ehdotus ylioppilaan puheen tavoitteiksi:

• Luoda uskoa tulevaan.
• Vahvistaa ylpeyttä yhteisistä saavutuksista.
• Voimaannuttaa kuulijat ottamaan vastuu omasta tulevaisuudesta.

Muista, että hyvällä puheella on vain yksi päätavoite. Kaikkea kaikille on semivähän semiharvalle.

Vaihda abstrakti konkreettiseksi

”Puhujan on tultava alas norsunluutornistaan ja puhuttava niin kuin ihminen ihmiselle”, Torkki neuvoo. ’Ole konkreettinen’ on hänen neuvonsa puhujalle, joka haluaa tehdä kuuntelijan työn helpoksi.

Sukulaisjuhlien puheenpitäjien harvoin tarvitsee noudattaa tätä iskulausetta. Heidän puheissaan on jo luonnostaan puheiden konkreettisinta rakennusainetta: tarinaa.

Sponsoroitu

Sponsoroitu

”Muistan kuinka olit vain polvenkorkuinen kun…”

”Kun näin sinut ensimmäisen kerran, sinulla oli…”

Vakuuttavan puheen pitäjä voi soveltaa tätä neuvoa ottamalla puheestaan abstraktin tai yleiselle tasolle viedyn elementin ja muuttaa sen ymmärrettäväksi, tunnettavaksi.  Tee niin kuin morsiamen isä. Eihän hänkään sano ”Nyky-yhteiskunnan paineiden keskellä pariskunnat monesti unohtavat hoitaa parisuhdettaan ja alkavat ajautua erilleen” vaan ”Muista, Eikka, että pleikassa on kaksi ohjainta”.

Aloita hyvä puhe imartelemalla yleisöä

Oulussa on aina paras festariyleisö. Ja Tampereella. Ja Porissa.

Lainaa sivu rokkikukon pelikirjasta ja aloita puheesi imartelemalla yleisöä häpeilemättä. Kun luennoin yliopistolla markkinointiviestinnästä, sanoin opiskelijoille, että yliopistolla on kiva luennoida koska kuulijoista aistii heti, että he ovat älykkäitä nuoria ihmisiä. Pienten sielujen lämpö tuntui poskiin asti.

Kokeilin samaa lääketieteellisessä, mutta opiskelijat katsoivat minua kuin olisin sanonut, että vatsan palpaatiossa voit tuntea benignin resistenssin, joka voi vaatia elektiivisen resektion.

Päivänselviä asioita.

”On yleinen totuus, että ryhmänä otamme imartelua vastaan paljon helpommin kuin yksilöinä”, Torkki huomauttaa. Imartele siis koko yleisöä, älä yksittäistä yleisön edustajaa.

Kehu itseäsi kiertoteitse

Ethos on yksi puheen vakuuttavuuden kolmesta tekijästä.

”Ethos merkitsee puhujan uskottavuutta. Onko puhuja hyvä ihminen? Onko hän persoonana sellainen, että häntä kannattaa uskoa?” Torkki kirjoittaa.

Lue puheesi läpi. Käykö siitä ilmi, miksi sinua pitäisi kuunnella? Jos esittelijäsi tai maineesi ei kerro yleisölle paljoakaan sinun eetoksestasi, sinun pitää tehdä se itse.

Mutta älä hyvä ihminen kehu itseäsi. Hyi.

Kehu jotain muuta. Namedroppaa tunnelma kattoon. ”Olin jammailemassa Anssin [Kela] kanssa kun tajusin, millainen on oikea artisti.”

Kerro tarina siitä, mitä tapahtui kun olit Bod Dylanin vieraana hänen ranchillaan. Kerro siitä, miten pieneltä Mona Lisa näyttää Louvren sulkemisajan jälkeen. Kerro, miten Oxfordissa kaikki ovat oikeastaan aivan tavallisia ihmisiä.

Etsi puheen locus communis

Locus communis,  puheesi maaperän yhteinen kohta ja henkinen koti, on sinun ja yleisösi yhteinen nimittäjä. Torkki antaa esimerkkinä mm. seuraavat loci communes: vapaus, isänmaa ja hyvinvointi.

Locus communis on se väittämä, josta yleisösi ei voi olla eri mieltä. Poliittisilla puolueilla on omat lokukset, joita soittamalla puhuja voi nostattaa suosiotaan.

Monet #gatet saavat alkuunsa siitä, että puhuja tai viestijä olettaa, että hänen yleisöllään on sama locus communis kuin hänellä. Lokukset myös muuttuvat: ’Tytöt ovat tyttöjä ja pojat poikia’ oli ennen todennäköisempi locus communis kuin #nykyään.

Ota videoselfie ennen kuin on liian myöhäistä

”Puhujan aktiossa ei saisi olla mitään häiritsevää”, Torkki kirjoittaa. Toisin sanoen: ”Älä ole ärsyttävä.”

Nenäänsä surutta runteleva tai jokaisen lauseen no-partikkelilla aloittava puhuja kiinnittää kuuntelijan huomion vääriin asioihin. Yliopiston puheviestinnän opettaja huomautti minulle no-partikkelista opiskeluaikoina ja äiti nenänkaivuusta vaippavuosina. Toisesta tavasta olen päässyt eroon. No, ainakin melkein.

Kun harjoittelet puhetta, tue älypuhelimesi pöydälle ja nauhoita puheesi. Tee tilanteesta mahdollisimman aidon tilanteen kaltainen: vaihda slaideja näppäimistöltä ja kuvittele että valkokangas on takanasi.

Lopuksi katso videoselfie. Vaikka tekee kipeää niin ei haittaa.

Aloita hyvä puhe myöhään ja lopeta se aikaisin

Ei siis ajankäytöllisesti. Aikatauluista piittaamaton puhuja kuuluu puhujien kolmanneksi alemmalle helvetinrinkulalle. Aloita puhe aiheesi mehukkaimmasta kohdasta.

Kirjoittamisoppaissa neuvotaan hyvän kohtauksen kirjoittamisesta: ”Get in late, get out early.” Sama neuvo pätee puhumiseen. Aloita puheesi siitä kohtaa, missä yleisöä alkaa kiinnostaa. Heitä ei kiinnosta, miten tulit paikan päälle, kuinka paha ruuhka oli, kuinka monen ilmakehän paineella lapsesi oksensi eilisiltana tai kuinka laitoit puheesi kasaan ihan viime hetkellä, että jos siinä on jotain huomauttamista niin sorry vaan.

Päätä myös etukäteen, miten lopetat puheesi. Ja lopeta puheesi siihen.

Kiitos.