Tekoäly ja kirjat: 5 käytännön tapaa, jolla romaanit muuttuvat

Tekoäly muuttaa muurarin, hanslankarin ja kirjailijan työn. Tässä artikkelissa esitellään viisi erilaista käytännön tapaa, jolla romaani ja romaanin kirjoittaminen muuttuvat lähitulevaisuudessa. Voit myös kuunnella ennustukset lisäselityksineen tästä Kertojan ääni -podcastin jaksosta:

Määritellään ensin muutama perustermi: tekoäly ja romaani.

Tekoälyllä tarkoitetaan tässä artikkelissa tietokoneohjelmaa, joka kykenee jollain tasolla oppimaan ja ratkaisemaan ongelmia itsenäisesti. Tämä ei ole artikkeli keinoälystä, vaan sen mahdollisista vaikutuksista.

Romaanilla tarkoitetaan pitkähköä proosamuotoista teosta, joka alkaa ja loppuu.

Tekoäly on kehno kirjailija

Tekoäly ei korvaa kirjailijaa, koska sen ei tarvitse. Tekoälyn vahvuuksia on nopeus, monistettavuus ja useiden asioiden tekeminen samanaikaisesti. Kirjailijan vahvuuksia ovat empatiakyky ja kulttuurinen tietämys.

Tekoäly ei siis istu alas, niksauta hydraulisia niveliään ja ala hakata seuraavaa Hemingwayta – sana sanalta, lause lauseelta ja luku luvulta. 

”Tekoäly ei koskaan kykene samaan kuin Oscar Wilde!” on jotakuinkin yhtä näkemyksellinen ennustus kuin ”Tekoäly ei koskaan kykene keksimään puhelinluettelon keltaisia sivuja.”

Tekoäly muuttaa romaanin sisuskalut

Romaani on tarinankerronnan harhapolku eikä sen evoluution huipentuma. Kirjapainotekniikka on luonut kuvitelman teoksesta, jonka jokainen kohta on määrätty ja lopullinen. 

Sitä ennen leirinuotion tarinaniskijä vaihtoi lennossa tohlooppiheimoksi vuoren toisen puolen asukit, kiihdytti tarinan kulkua, kun kylänvanhin alkoi nuokkua ja lisäsi härskit vitsit vasta sitten, kun suurin osa nuorisosta oli jo nukahtanut.

Tekoäly tulee tekemään sen, mihin kirjailija ei kykene: luomaan yhdestä tarinasta monta tarinaa ja ennakoimaan, mikä tarinan muodoista osuu säväkästi lukijan taidehermoon.

Seuraavissa esimerkeissä käydään läpi käytännön esimerkkejä siitä, miten romaanin muoto ja sen luominen voivat muuttua. Osassa tekoäly ohjaa toimintaa, osassa se auttaa ihmistä saavuttamaan parempia tuloksia.

Kaikkia esimerkkejä yhdistää se, että romaani elää elektronisessa muodossa, ei painettuna kirjana.

Jotta romaania voi optimoida, sitä pitää ensin mitata

Mikä on romaanin tarkoitus? Ihmisyyden kokemuksen syventäminen? Viihdyttäminen? Tunteiden herättäminen? 

Keinoäly tarvitsee optimointiin tavoitteen ja yleviä tavoitteita on vaikea mitata. Otetaan siis esimerkkeihimme helposti mitattava, objektiivinen tavoite: retentio eli prosenttimäärä, jonka lukija lukee kirjasta. Kokonaan luetun kirjan retentio on 100 %. Puoliksi luetun kirjan retentio on 50 %.

Amazonin Kindle Unlimited maksaa kirjan kirjoittajalle sen mukaan, kuinka monta standardoitua sivua hänen kirjastaan on luettu. Tällaisessa tilanteessa tavoitteellisella kirjoittajalla on kaksi tavoitetta:

  • Löytää optimaalinen sivumäärä
  • Maksimoida kirjan retentio, eli se kuinka pitkälle kirjaa keskimäärin luetaan

Kindle Unlimitedin sivupalkkio on ollut keskimäärin 0,004–0,005 dollaria. Eli noin puoli senttiä per sivu. Satasivuinen kokonaan luettu kirja nettoaa siis kirjoittajalle 0,45 dollaria (100 x 0,0045 = 0,45). Sata kokonaan luettua kirjaa nettoaa 45 dollaria (100 x 100 x 0,0045 = 45).

1. Tekoäly optimoi kirjan jaottelun maksimoidakseen retention

Kuvitellaan kolme erilaista lukijaa: dippailija, rännittäjä ja normikalle. Dippailija lukee kirjan pienissä pätkissä esimerkiksi lyhyillä työmatkoilla. Rännittäjä tykittää kirjan mahdollisimman suurissa hotkaisuissa ja normikalle pitää tavasta, jolla kirjat yleisesti ottaen jaotellaan lukuihin.

Keinoäly – luultavasti jonkinlainen e-kirjan lukulaite – voi tällaisessa tapauksessa optimoida kirjan lukijalleen sopivaksi lisäämällä tai poistamalla lukujen otsikoita. Tarpeeksi suurella lukijamäärällä se oppii, että A) tälle ihmistyypille B) tällainen jaottelu tuottaa C) parhaan mahdollisen retention.

Koneäly päättää lukujen järjestyksen

Koneälymme ei ota kantaa siihen, mikä on kirjan niin sanottu oikea olomuoto, se vain antaa luettavaksi version, jolla päästään parhaiten tavoitteeseen.

2. Tekoäly vinkkaa kirjoittajalle missä kohtaa lukijan mielenkiinto loppuu

Asioiden nykyinen olotila ei välttämättä ole niiden paras olotila. Jos kuvittelet niin, kyseessä on muutosvastarinta eikä intuitio.

Kuvittele olevasi kirjailija, joka on vastikään saanut painosta romaaninsa, jossa kolmen sukupolven tarinat kietoutuvat yhteen Lapin sodan varjossa, pienessä nimettömässä kylässä aivan itärajan tuntumassa. Kustannustoimittaja on sanonut, että tarina vetää alusta loppuun. Helsingin Sanomien toimittaja on kirjoittanut, että kirja on muuten kelvollinen, mutta pitää outona sitä, että olet valinnut kirjasi miljööksi sota-ajan vaikka kirjan tavoitteena on selvästi kiillottaa seksuaalirikossarjassa ryvettyneen Oulun mainetta.

Koneestasi kuuluu ping.

E-kirjan lukulaitteesi admin-puoli ilmoittaa sinulle, että teoksesi Lokit lentävät länteen luvussa 5 on havaittu odotettua suurempi retentiopudotus. Suoraan sanoen lukijat pääsevät hädin tuskin viidennen luvun loppuun ja jättävät kirjan kesken.

Mitä teet?

Retentio kertoo milloin kirjan lukeminen keskeytyy

A.) Soitat kirjailijaystävällesi ja surette yhdessä lukijakunnan moukkamaisuutta.

B.) Nirskautat auki jallupullon ja myönnät itsellesi, että viidennen luvun kuusitoistasivuinen pettuleipäpäkohtaus voi olla hiukan liian pitkä, vaikkakin se kuvaa hienosti päähenkilön vankkumatonta omistautumista perheelleen.

C.) Aukaiset Scrivenerin, kaivat vitosluvun auki ja alat moukaroida siitä vetävämpää versiota e-kirja-alustaa varten.

Puhelimesi soi ennen kuin saat päätettyä, mille tielle lähdet. Se on kustantajasi edustaja, joka sanoo, että luottaa sataprosenttisesti taiteelliseen visioosi ja luovaan päätäntävaltaasi, mutta joka taloussuhdanteeseen ja sopimuksen kohdan 18.2C mukaisesti ilmoittaa sinulle, että heillä on oikeus retroaktiivisesti pienentää tekijänoikeuspalkkiota tapauksissa, joissa kirjailija kieltäytyy tekemästä algoritmin suosittelemia muutoksia.

Päätät yhdistää vaihtoehdot B ja C.

3. Kirjailijan tehtävä on antaa Tekoälylle variantteja

”Kill your darlings”, kirjoittamisoppaissa toistellaan murhanhimoisena. Mitä jos veitsiveikkoilun sijaan kirjailija alkaisikin synnytystalkoisiin? 

Keinoälyn avulla kirjasta voidaan tarjota useampaa versiota tilanteen mukaan.

Keinoäly tarvitsee kirjalliseen optimointiin ainakin nämä kolme asiaa: 

  1. tavoitteen,
  2. variantit eli muuttujat sekä 
  3. tarpeeksi testihenkilöitä, jotta kokeesta tulee likimainkaan pätevä. Varianttien määrää vähentämällä riittää pienempikin testiryhmä.

Yllä olevassa kuvassa on romaani, jonka alulle on kolme erilaista vaihtoehtoa, toiselle osalle myös kolme vaihtoehtoa sekä aivan loppuun vielä yksi kolmen setti. Vaihtoehdot eli variantit voivat olla laajuudeltaan erimittaisia, esimerkiksi kokonaisen luvun tai vaikka sivun mittaisia. 

Esimerkkikirjassamme Lokit lentävät länteen alun vaihtoehdot voisivat olla vaikkapa:

1A) Joakim veistelee pienoispuuvenettä isoisänsä opastuksella, kun pihalle karahtaa naapurin Kalle, joka tuo pahaenteisiä uutisia rajantakaisesta liikehdinnästä.

1B) Kalle kuulee kyläkaupassa, miten kipakka kaupanpitäjä Martta maalailee piruja seinille ja miettii pitääkö tilata venäjä-saksa-venäjä-sanakirjoja varastoon.

1C) Kaupanpitäjä Martta leipoo kuusitoista sivua pettuleipää, koska johonkinhan se taustatutkimus pettuleivän tekoprosessista pitää ujuttaa.

Kirjailija kirjoittaa kaikki kolme vaihtoehtoa, viilailee ne kustannustoimittajan kanssa ja kysyy vielä esilukijoiltaan, mikä heidän mielestään sopii kirjaan parhaiten. Esilukijoiden mielipiteet hän tallettaa samaan paikkaan kuin viime viikon kauppalistan. Alun lisäksi kirjailijaystävämme kirjoittaa myös toisesta luvusta kolme eri versiota. 

Viimeisillä voimillaan kirjailija kirjoittaa teoksen kolme vaihtoehtoista lopetusta:

3A) Neljä joutsenta lentää vinottain Joakimin ränsistyneen kotitilan yli. Joakim laskee känsistyneen kätensä härkäauran kädensijalle, poimii navetan kiviseinästä kasvavia keltaisia kukkia ja vie ne kaupanpitäjä Martan haudalle.

3B) Joakim on sulkemassa ränsistyneen kotitilansa porstuan ovea. Järven toiselta puolen alkaa kuulua lentokoneen moottorien sielua täristävää ulvontaa. Tasavallan presidentti laskeutuu järvelle ja antaa Joakimille urhoollisuusmitalin. Kaupanpitäjä Martta myöntää jakotilaisuudessa tunteensa Joakimia kohtaan.

3C) Joakim raaputtaa kynnellään kotitalonsa ovea. Maali hilseilee harmaasta puusta ja muistuttaa Joakimia rintamalla kranaatinkuoppaan hiljalleen satavasta lumesta. Navetan takaa kuuluu kahahdus, välähdys ja yhtäkkiä Joakim tuntee veitsen kuuman piston kyljessään. Joakim kiristää känsistyneet sormensa saksalaisen kurkulle. Yhdessä he putoavat polvilleen. Heidän irvistyksensä jähmettyvät hitaasti kuin tuleva syksy. Neljä joutsenta lentävät vinottain pihan yli.

Nämä variantit kirjailija antaa kustantajalle, joka lataa käsikirjoituksen e-kirja-alustalle, määrittelee tavoitteeksi retention maksimoinnin ja painaa vihreää Julkaise-nappia.

Huomionarvoista tässä skenaariossa on se, että läpilukukertoja täytyy testissä olla tarpeeksi, jotta sen perusteella voi tehdä johtopäätelmiä. Jos käsikirjoituksessa on 27 eri yhdistelmää (3x3x1x3=27), lukuretentio on keskimäärin 55 % ja läpilukuja pitää yhdistelmää kohden tulla vähintään 30, niin laskelman mukaan lukijoita pitää tällaiseen testiin saada ainakin 55×27= 1 485.

Testin lopputulokseksi voi siis tulla esimerkiksi, että voittava yhdistelmä on 1A2C3B, joka toimii 3,9 % paremmin kuin muut variantit. 

Ping. Tietokoneeni hälyttää, että tätä nimenomaista artikkelia skrollataan vain puoleen väliin kohtaa 3. Valitsen vaihtoehdon B.

4. Tekoäly muuttaa tekstin tyyliä lukijan toiveiden tai käyttäytymisen mukaan

Keinoäly voi myös itse aktiivisemmin muokata alkuperäistä tekstiä eikä pelkästään optimoida tekstin elementtien järjestystä. Liukuvalitsimella voi esimerkiksi valita romaanin väkivallan, seksin tai kiroilun määrän. Koneäly skaalaa romaanissa jo olevia elementtejä lukijan valinnan mukaan.

Tyylimuutokset onnistuvat tekoälyn avulla

Siveä versio alkaa nukuttaa, joten kirja-alusta itse säätää taustalla roiseuden 24 prosenttiin samaan tapaan kuin älypuhelin säätää näytön kirkkautta ympäristön valoisuuden mukaan.

Tekoälyn roisimpi variantti

Lukijan sormi köh lipsahtaa ja roisi pamahtaa tappiin.

Roisein variantti

5. Kirjat kirjoitetaan tai annotoidaan personoitavaksi rungoksi

Tekoälyn kyvykkyydestä riippuu, kuinka paljon tekstiä täytyy pureskella sille valmiiksi. Lähitulevaisuuden ja tulevaisuuden välimallissa kirjailija voi tehdä yhteistyötä joko työvoimatuetun annotoijan tai annotointiin erikoistuneen tekoälyn kanssa.

Lopputuloksena romaanin jokainen kappale annotoidaan, eli käännetään koneluettavaan muotoon, jolloin hahmojen nimiä, sukupuolta, ulkonäköä tai poliittista suuntausta voidaan muokata hyvinkin vapaasti.

Annotoidun tekstin avulla koneäly ei enää optimoi kohderyhmän tai keskimäärin voittavan variantin mukaan, vaan personoi tekstin vain sinulle samaan tapaan kuin sinun sosiaalisen median syötteitäsi on olemassa vain yksi tässä maailmassa.

Tältä näyttävät nämä kaksi versiota samasta tekstistä:

Perinteinen kirja

”Joakim laski luudanvarren ovea vasten ja kääntyi katsomaan lätäköiden täplittämää pihamaata. Ilmassa tuoksui kevät. Yli-Matti oli kaupassa maininnut, että ryssä vetää henkeä.

– Parree jos se vetovaa sissee ko ulos, Martta kivahti ja paukautti meetvurstin tiskille.”

Annotoitu kirja

”nom.name.mc1 laski luudanvarren ovea vasten ja kääntyi //viimeisen //kerran katsomaan pihamaata. Ilmassa tuoksui[OR.split30_70.winnerDecidedBy.page100%conversionRate.haisi] alkukesä. nom.name.sc24 oli place.11 maininnut, että nom.adversory.D vetää henkeä.

– [dependency.G32./Parree jos se vetovaa sissee ko ulos]OR[dependency.G.33./Vettee vettee ja keuhkot pausuvvoo]OR[dependency.G.35.IF.only.if.adversary!=Russia.Kulttuurihistoriallisesti Suomen urhoollinen kansa ja sen ystävät idässä ovat katsoneet samaan suuntaan ja mielestäni meidän täytyy antaa yhteistyölle sen ansaitsema mahdollisuus.], Martta kivahti[OR."ilmoitti järkevän mielipiteensä".if.dependencyG35] ja paukautti meetvurstin tiskille.

Tulevaisuus tulee – halusimme tai emme

Agraarivallankumouksen aikaan metsästäjä-keräilijäystävämme Tukluk makoili palmunlehväpedillään ja tipautti nautiskellen viimeisen viininrypäleen suuhunsa. Yhtäkkiä palmut tärähtivät ja niiden välistä tupsahtivat Pertti kolmentoista lommoposkisen veljensä kanssa ja vaativat Tuklukin laakson itselleen – ja perunapelloilleen.


Tekoälyvallankumouksen aikaan artesaanikirjailijaystävämme lähettää Koneen säätiölle uusimman rohkean avauksensa ja tipauttaa jääkaapista viimeisen viinirypäleen suuhunsa. Yhtäkkiä puhelin värähtää. Lukitulla näytöllä näkyy kustantamolta tulleen sähköpostin ensimmäiset sanat: ”Hyviä uutisia. Olemme saaneet koekäyttöön Kindlen uuden ohjelmiston, joka tekee sinunkin työstäsi paljon helpompaa…”

Posted In

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *