Tekstiseikkailu on tuttu pelimuoto ysärin lapsille. Yleensä heräät oudosta paikasta ja sinun täytyy valita, mitä tietä lähdet seuraamaan. Tarina etenee tekstin keinoin ja valittavana on vain muutama vaihtoehto.
- Jatka lukemista
- Poistu sivulta
Tekstiseikkailu Twitterissä
Tekstiseikkailu elää. Mieleeni juolahti eilen, että Twitterin äänestystyökalu on omiaan livetekstiseikkailuun. Luovuuteni terävöittämiseksi aloitin #TwitterQuest-häsällä lyhyen tekstiseikkailun.
Klassinen tekstiseikkailu alkaa nyt. #twitterquest
Heräät alasti rautatieaseman vessasta. Vieressäsi on iPhone ja post-it-lappu. Mitä teet?
— Jukka Ahola (@JukkaAhola) 25. lokakuuta 2016
Sponsoroitu
Sukella kirjallisuuden nurjalle puolelle
Kuule miten kirja-ala toimii alan sisäpiiriläisten suusta
Yli 140 jaksoa / Jo vuodesta 2016
Sponsoroitu
Lapulle on raapustettu ”Miksi teit sen Paololle?” Päässäsi alkaa pyöriä. Puolittaisia punaisia muistoja nousee mieleen.#TwitterQuest — Jukka Ahola (@JukkaAhola) 25. lokakuuta 2016
Tekstiseikkailun elementit: tarina ja jännitys
Laitoin ensimmäisen kyselyn vastausajaksi ensin 15 minuuttia, jotta ensimmäinen twiitti saisi mahdollimman paljon näkyvyyttä, mutta kyselyyn vastanneet muistaisivat myös palata lukemaan seuraavan twiitin.
Tuon viidentoista minuutin aikana hahmottelin tarinan seuraavan osan. Kirjoitin molemmat vaihtoehdot valmiiksi ja yritin salamapähkäillä mihin tarina johtaa. Tarina alkoi vahvasti alastomana juna-aseman vessasta, mutta alkutilannetta lukuunottamatta en tiennyt, mihin suuntaan tarina veisi.
Kopissa haisee lauantaimakkara. Löydät pytyn takaa muovipussin.#TwitterQuest
— Jukka Ahola (@JukkaAhola) 25. lokakuuta 2016
Kuinka lukija koukutetaan?
Tarinan edetessä pudotin vastausajan viiteen minuuttiin, jotta tarina etenisi vauhdikkaammin. Tekstiseikkailun puolessa välissä yksittäinen osanen sai eniten ääniä, 10 kaikkiaan, ja siitä äänten määrä laski loppua kohden. Ihannetapauksessahan äänten määrä olisi kasvanut eksponentiaalisesti kunnes Barack Obamakin olisi ottanut osaa #TwitterQuestiin.
Huolellisemmalla suunnittelulla Twitter-tekstiseikkailusta olisi varmasti saanut lukijaa paremmin koukuttavan. Viiden minuutin aikana suunniteltu tarina oli osittain junnaava, joskin välillä koin improvisaatioteatteriin verrattavia pieniä onnistumisen kokemuksia.
Yrität selittää tilanteesi myyjälle, mutta mitään ei kuulu. Huomaat, että teippi peittää suusi.#TwitterQuest — Jukka Ahola (@JukkaAhola) 25. lokakuuta 2016
Loppu hyvin, kaikki hyvin
Kuka on Paolo? Miksi päähenkilö on herännyt alasti vessasta? Miten saan tarinan lopetettua kunnialla?
Sponsoroitu
Sukella kirjallisuuden nurjalle puolelle
Kuule miten kirja-ala toimii alan sisäpiiriläisten suusta
Yli 140 jaksoa / Jo vuodesta 2016
Sponsoroitu
Ohimossa vihlaisee. Muistat silti palasia. Punaista. Valkoista. Naurua. Tummia kiljahduksia.#TwitterQuest
— Jukka Ahola (@JukkaAhola) 25. lokakuuta 2016
Klassisten väriflashbackien kautta minullekin valkeni, että kyseessä on perinteisen kännitarinan sijaan opettavainen moderni satu, jonka lopussa selviää, että päähenkilö on pellemaniaan hurahtanut katumoitsija.
(Toisena vaihtoehtona oli päättää tarina Susikoira-Roi-vitsiin, mutta kuka muu tarinan hakkeroi kuin hakkeri tarinoi, Susikoira-Roi-oi… Ehkä oli parempi, etten yrittänytkään.)
Sätit itseinhoa otsaasi. Lapulle ”Miksi teit sen? Paha olo.” Jaloviina ei auta.
Älä pelleile vakavilla asioilla.#TwitterQuest #TheEnd pic.twitter.com/4pEyX51OCp
— Jukka Ahola (@JukkaAhola) 25. lokakuuta 2016
Mitä brändit voivat oppia tekstiseikkailuista?
Spontaani #TwitterQuest oli hektisyydessään sykähdyttävä – siis minulle. Lukijalle ja kokijalle tarinasta luultavasti puuttui vahva punainen lanka. Tarinan genre vaihtui melkeinpä twiitistä toiseen eikä kaikkiin tarinassa herätettyihin kysymyksiin annettu kunnollista vastausta.
Jos olet brändi ja luet tätä kirjoitusta, muista tämä: aseta tavoite, suunnittele ja toteuta sen mukaisesti. Kaikille oikeille lukijoille viesti on sama: #TwitterQuest on helppo kirjoittaa kokonaisuudessaan valmiiksi ja julkaista Twitterissä pieninä palasina. Kun hiominen tapahtuu etukäteen, myös lukija voi heittäytyä paremmin tarinaan mukaan.
Voinko minäkin tehdä oman Twitter-tekstiseikkailun?
Ehdottomasti. Muista tägätä minut @JukkaAhola. Näen mielelläni, millaisen tarinan kerrot.
Sinua voisivat kiinnostaa myös nämä tekstiseikkailut>>
Jäniksen verta | Pohjois-Pohjanmaan kesäyliopiston kirjoituskilpailun voittaja
Alastiko | J. H. Erkon kirjoituskilpailun voittajakokoelma
Vastaa